itsekeskeisyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]itsekeskeisyys (40)
- (psykologia) se, että on itsekeskeinen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | itsekeskeisyys | itsekeskeisyydet |
| genetiivi | itsekeskeisyyden | itsekeskeisyyksien |
| partitiivi | itsekeskeisyyttä | itsekeskeisyyksiä |
| akkusatiivi | itsekeskeisyys; itsekeskeisyyden |
itsekeskeisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | itsekeskeisyydessä | itsekeskeisyyksissä |
| elatiivi | itsekeskeisyydestä | itsekeskeisyyksistä |
| illatiivi | itsekeskeisyyteen | itsekeskeisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | itsekeskeisyydellä | itsekeskeisyyksillä |
| ablatiivi | itsekeskeisyydeltä | itsekeskeisyyksiltä |
| allatiivi | itsekeskeisyydelle | itsekeskeisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | itsekeskeisyytenä | itsekeskeisyyksinä |
| translatiivi | itsekeskeisyydeksi | itsekeskeisyyksiksi |
| abessiivi | itsekeskeisyydettä | itsekeskeisyyksittä |
| instruktiivi | – | itsekeskeisyyksin |
| komitatiivi | – | itsekeskeisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | itsekeskeisyyde- | |
| vahva vartalo | itsekeskeisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
itsekeskeisyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi itsekeskeinen (vokaalivartalo itsekeskeise- ) + johdin -yys
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on itsekeskeinen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- itsekeskeisyys Kielitoimiston sanakirjassa