istuttaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]istuttaja (10)
- ihminen, joka istuttaa tai on istuttanut jotakin
- (kuvaannollisesti) jonkin ajatuksen, aatteen, tavan tai uutuuden alullepanija tai juurruttaja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | istuttaja | istuttajat |
| genetiivi | istuttajan | istuttajien (istuttajain) |
| partitiivi | istuttajaa | istuttajia |
| akkusatiivi | istuttaja; istuttajan |
istuttajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | istuttajassa | istuttajissa |
| elatiivi | istuttajasta | istuttajista |
| illatiivi | istuttajaan | istuttajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | istuttajalla | istuttajilla |
| ablatiivi | istuttajalta | istuttajilta |
| allatiivi | istuttajalle | istuttajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | istuttajana | istuttajina |
| translatiivi | istuttajaksi | istuttajiksi |
| abessiivi | istuttajatta | istuttajitta |
| instruktiivi | – | istuttajin |
| komitatiivi | – | istuttajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | istuttaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |