istuskelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]istuskelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈist̪usˌkelu/
- tavutus: is‧tus‧ke‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | istuskelu | istuskelut |
| genetiivi | istuskelun | istuskelujen istuskeluiden istuskeluitten |
| partitiivi | istuskelua | istuskeluita istuskeluja |
| akkusatiivi | istuskelu; istuskelun |
istuskelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | istuskelussa | istuskeluissa |
| elatiivi | istuskelusta | istuskeluista |
| illatiivi | istuskeluun | istuskeluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | istuskelulla | istuskeluilla |
| ablatiivi | istuskelulta | istuskeluilta |
| allatiivi | istuskelulle | istuskeluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | istuskeluna | istuskeluina |
| translatiivi | istuskeluksi | istuskeluiksi |
| abessiivi | istuskelutta | istuskeluitta |
| instruktiivi | – | istuskeluin |
| komitatiivi | – | istuskeluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | istuskelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi istuskella (vokaalivartalo istuskele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. istuskeleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- istuskelu Kielitoimiston sanakirjassa