istuminen
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]istuminen (38)
- teonnimi verbistä istua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | istuminen | istumiset |
| genetiivi | istumisen | istumisten istumisien |
| partitiivi | istumista | istumisia |
| akkusatiivi | istuminen; istumisen |
istumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | istumisessa | istumisissa |
| elatiivi | istumisesta | istumisista |
| illatiivi | istumiseen | istumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | istumisella | istumisilla |
| ablatiivi | istumiselta | istumisilta |
| allatiivi | istumiselle | istumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | istumisena (istumisna) |
istumisina |
| translatiivi | istumiseksi | istumisiksi |
| abessiivi | istumisetta | istumisitta |
| instruktiivi | – | istumisin |
| komitatiivi | – | istumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | istumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
istumis- | |