Siirry sisältöön

istualleen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]
Adverbi taipuu persoonissa eli
sen lopussa olevan omistusliitteen muoto
riippuu lauseen subjektista:
persoona yksikkö monikko
1. istualleni istuallemme
2. istuallesi istuallenne
3. istualleen
istuallensa

istualleen (istualle- + omistusliite; ei vertailuasteita)

  1. (3. persoonan muoto) vrt. istuallaan; istuma-asentoon
    Nousimme kumpikin istuallemme.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈist̪uˌɑlːeːn/
  • tavutus: is‧tu‧al‧leen

Taivutus

[muokkaa]
→○ allatiivi istualleen
adessiivi istuallaan
○→ ablatiivi istualtaan