istualleen
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]| Adverbi taipuu persoonissa eli sen lopussa olevan omistusliitteen muoto riippuu lauseen subjektista: | ||
|---|---|---|
| persoona | yksikkö | monikko |
| 1. | istualleni | istuallemme |
| 2. | istuallesi | istuallenne |
| 3. | istualleen istuallensa | |
istualleen (istualle- + omistusliite; ei vertailuasteita)
- (3. persoonan muoto) vrt. istuallaan; istuma-asentoon
- Nousimme kumpikin istuallemme.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈist̪uˌɑlːeːn/
- tavutus: is‧tu‧al‧leen
Taivutus
[muokkaa]| →○ | allatiivi | istualleen |
|---|---|---|
| ○ | adessiivi | istuallaan |
| ○→ | ablatiivi | istualtaan |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- istualleen Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 840 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa