isottelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]isottelu (2)
- (arkikieltä) mahtailu; se, että isotellaan
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈisot̪ˌt̪elu/
- tavutus: i‧sot‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | isottelu | isottelut |
| genetiivi | isottelun | isottelujen isotteluiden isotteluitten |
| partitiivi | isottelua | isotteluita isotteluja |
| akkusatiivi | isottelu; isottelun |
isottelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | isottelussa | isotteluissa |
| elatiivi | isottelusta | isotteluista |
| illatiivi | isotteluun | isotteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | isottelulla | isotteluilla |
| ablatiivi | isottelulta | isotteluilta |
| allatiivi | isottelulle | isotteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | isotteluna | isotteluina |
| translatiivi | isotteluksi | isotteluiksi |
| abessiivi | isottelutta | isotteluitta |
| instruktiivi | – | isotteluin |
| komitatiivi | – | isotteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | isottelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. mahtailu
|
Ks. mahtailu |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Anagrammit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- isottelu Kielitoimiston sanakirjassa