isotella

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

isotella (67-C) (taivutus[luo])

  1. mahtailla, rehennellä
    Isotella rahoillaan.
    Älä isottele vahvemmille!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /isotelːɑ/
  • tavutus: i‧so‧tel‧la

Etymologia[muokkaa]

  • johdos sanasta isota (isote- + -lla), frekventatiivijohdos verbistä isota

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]