irvokkuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
irvokkuus (40)
- se, että on irvokas
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈirʋokːuːs/
- tavutus: ir‧vok‧kuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | irvokkuus | irvokkuudet |
| genetiivi | irvokkuuden | irvokkuuksien |
| partitiivi | irvokkuutta | irvokkuuksia |
| akkusatiivi | irvokkuus; irvokkuuden |
irvokkuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | irvokkuudessa | irvokkuuksissa |
| elatiivi | irvokkuudesta | irvokkuuksista |
| illatiivi | irvokkuuteen | irvokkuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | irvokkuudella | irvokkuuksilla |
| ablatiivi | irvokkuudelta | irvokkuuksilta |
| allatiivi | irvokkuudelle | irvokkuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | irvokkuutena | irvokkuuksina |
| translatiivi | irvokkuudeksi | irvokkuuksiksi |
| abessiivi | irvokkuudetta | irvokkuuksitta |
| instruktiivi | – | irvokkuuksin |
| komitatiivi | – | irvokkuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | irvokkuude- | |
| vahva vartalo | irvokkuute- | |
| konsonantti- vartalo |
irvokkuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan irvokas vartalosta irvokk- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on irvokas
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- irvokkuus Kielitoimiston sanakirjassa