invite

Katso myös: invité

Englanti

Substantiivi

invite (monikko invites)

1. (arki) kutsu

Liittyvät sanat

• invitee

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	invites
part. prees.	inviting
imp. & part. perf.	invited

invite

1. kutsua
2. pyytää, kehottaa
3. houkutella jhk
4. kerjätä

Espanja

Verbi

invite

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä invitar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä invitar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä invitar

Ranska

Substantiivi

invite m. (monikko invites[luo])

1. kutsu

Verbi

invite

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä inviter
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä inviter
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä inviter
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä inviter
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä inviter