inventaario
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
inventaario (3)
- (liiketaloustiede) yrityksen hallussa (eli varastossa) tilinpäätöspäivänä olevan vaihto-omaisuuden arvon laskeminen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈinʋenˌt̪ɑːrio/
- tavutus: in‧ven‧taa‧ri‧o
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | inventaario | inventaariot |
| genetiivi | inventaarion | inventaarioiden inventaarioitten |
| partitiivi | inventaariota | inventaarioita |
| akkusatiivi | inventaario; inventaarion |
inventaariot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | inventaariossa | inventaarioissa |
| elatiivi | inventaariosta | inventaarioista |
| illatiivi | inventaarioon | inventaarioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | inventaariolla | inventaarioilla |
| ablatiivi | inventaariolta | inventaarioilta |
| allatiivi | inventaariolle | inventaarioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | inventaariona | inventaarioina |
| translatiivi | inventaarioksi | inventaarioiksi |
| abessiivi | inventaariotta | inventaarioitta |
| instruktiivi | – | inventaarioin |
| komitatiivi | – | inventaarioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | inventaario- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |