instituutio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
instituutio (3)
- oikeudellisiin säädöksiin perustuva poliittisen, sosiaalisen tai uskonnollisen elämän tiettyä muotoa edustava pysyväksi tarkoitettu organisaatio
- yhteiskunnallinen, kirkollinen tai muu laitos
- vakiintunut yhteiskunnallinen tapa, tapajärjestelmä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈinst̪iˌt̪uːt̪io̞]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | instituutio | instituutiot |
| genetiivi | instituution | instituutioiden instituutioitten |
| partitiivi | instituutiota | instituutioita |
| akkusatiivi | instituutio; instituution |
instituutiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | instituutiossa | instituutioissa |
| elatiivi | instituutiosta | instituutioista |
| illatiivi | instituutioon | instituutioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | instituutiolla | instituutioilla |
| ablatiivi | instituutiolta | instituutioilta |
| allatiivi | instituutiolle | instituutioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | instituutiona | instituutioina |
| translatiivi | instituutioksi | instituutioiksi |
| abessiivi | instituutiotta | instituutioitta |
| instruktiivi | – | instituutioin |
| komitatiivi | – | instituutioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | instituutio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. oikeudellisiin säädöksiin perustuva poliittisen, sosiaalisen tai uskonnollisen elämän tiettyä muotoa edustava pysyväksi tarkoitettu organisaatio
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- instituutio Kielitoimiston sanakirjassa
- instituutio Tieteen termipankissa