institut

Wikisanakirjasta
Katso myös: Institut

Kroaatti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

instìtūt m. 

  1. instituutti

Taivutus[muokkaa]

  yksikkö monikko
nominatiivi institut instituti
genetiivi instituta instituta
datiivi-lokatiivi institutu institutima
akkusatiivi institut institute
vokatiivi institute instituti
instrumentaali institutom institutima

Aiheesta muualla[muokkaa]

Puola[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

institut m.

  1. instituutti

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

institut m. (monikko instituts [luo])

  1. instituutti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • institut Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Romania[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unui institut
määräinen institutului
monikkounor institute
määräineninstitutelor

institut n. (määräinen: institutulmonikko: institute, määräinen: institutele)

  1. instituutti

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

institut n. (5) (yks. määr. institutet [luo], mon. epämäär. institut, mon. määr. instituten [luo])

  1. instituutti; opisto, oppilaitos
  2. oikeussäännöstö, oikeusinstituutti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • institut Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Serbia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

instìtūt m. (kyrillinen институт)

  1. instituutti
    Institut za primenu nauke u poljoprivredi Srbije