inspehtori
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- osakuntaa valvova professori
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈinspehˌt̪ori/
- tavutus: ins‧peh‧to‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | inspehtori | inspehtorit |
| genetiivi | inspehtorin | inspehtorien inspehtoreiden inspehtoreitten |
| partitiivi | inspehtoria | inspehtoreita inspehtoreja |
| akkusatiivi | inspehtori; inspehtorin |
inspehtorit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | inspehtorissa | inspehtoreissa |
| elatiivi | inspehtorista | inspehtoreista |
| illatiivi | inspehtoriin | inspehtoreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | inspehtorilla | inspehtoreilla |
| ablatiivi | inspehtorilta | inspehtoreilta |
| allatiivi | inspehtorille | inspehtoreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | inspehtorina | inspehtoreina |
| translatiivi | inspehtoriksi | inspehtoreiksi |
| abessiivi | inspehtoritta | inspehtoreitta |
| instruktiivi | – | inspehtorein |
| komitatiivi | – | inspehtoreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | inspehtori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- inspehtori Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6