innokkuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]innokkuus (40)
- se, että on innokas
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈinːokːuːs/
- tavutus: in‧nok‧kuus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | innokkuus | innokkuudet |
| genetiivi | innokkuuden | innokkuuksien |
| partitiivi | innokkuutta | innokkuuksia |
| akkusatiivi | innokkuus; innokkuuden |
innokkuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | innokkuudessa | innokkuuksissa |
| elatiivi | innokkuudesta | innokkuuksista |
| illatiivi | innokkuuteen | innokkuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | innokkuudella | innokkuuksilla |
| ablatiivi | innokkuudelta | innokkuuksilta |
| allatiivi | innokkuudelle | innokkuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | innokkuutena | innokkuuksina |
| translatiivi | innokkuudeksi | innokkuuksiksi |
| abessiivi | innokkuudetta | innokkuuksitta |
| instruktiivi | – | innokkuuksin |
| komitatiivi | – | innokkuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | innokkuude- | |
| vahva vartalo | innokkuute- | |
| konsonantti- vartalo |
innokkuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi innokas ((vahva) vokaalivartalo innokkaa-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on innokas
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- innokkuus Kielitoimiston sanakirjassa