infestaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
infestaatio (3)
- suuri määrä tuhoeläimiä jollakin alueella; loistartunta
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | infestaatio | infestaatiot |
genetiivi | infestaation | infestaatioiden infestaatioitten |
partitiivi | infestaatiota | infestaatioita |
akkusatiivi | infestaatio; infestaation |
infestaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | infestaatiossa | infestaatioissa |
elatiivi | infestaatiosta | infestaatioista |
illatiivi | infestaatioon | infestaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | infestaatiolla | infestaatioilla |
ablatiivi | infestaatiolta | infestaatioilta |
allatiivi | infestaatiolle | infestaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | infestaationa | infestaatioina |
translatiivi | infestaatioksi | infestaatioiksi |
abessiivi | infestaatiotta | infestaatioitta |
instruktiivi | – | infestaatioin |
komitatiivi | – | infestaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | infestaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. suuri määrä tuhoeläimiä jollakin alueella; loistartunta
|
|