indikaattori
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]indikaattori (6)
- (kemia) aine, jonka väri muuttuu toisen aineen happamuuden tai emäksisyyden mukaan
- Fenoliftaleiini on yhdentyyppinen indikaattori.
- (tietotekniikka) jonkin tapahtuman tai muutoksen näyttävä osoitin tai osoitinlaite
- yhteiskunta-, talous- ja ympäristötieteissä sekä laatujärjestelmissä jokin tunnusluku, joka kuvaa asioiden tilaa ja kehitystä
- (matematiikka) indikaattorifunktio
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /indikɑːtːori/
- tavutus: in‧di‧kaat‧to‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | indikaattori | indikaattorit |
| genetiivi | indikaattorin | indikaattorien indikaattoreiden indikaattoreitten |
| partitiivi | indikaattoria | indikaattoreita indikaattoreja |
| akkusatiivi | indikaattori; indikaattorin |
indikaattorit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | indikaattorissa | indikaattoreissa |
| elatiivi | indikaattorista | indikaattoreista |
| illatiivi | indikaattoriin | indikaattoreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | indikaattorilla | indikaattoreilla |
| ablatiivi | indikaattorilta | indikaattoreilta |
| allatiivi | indikaattorille | indikaattoreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | indikaattorina | indikaattoreina |
| translatiivi | indikaattoriksi | indikaattoreiksi |
| abessiivi | indikaattoritta | indikaattoreitta |
| instruktiivi | – | indikaattorein |
| komitatiivi | – | indikaattoreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | indikaattori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- indikaattori Kielitoimiston sanakirjassa
- indikaattori Tieteen termipankissa