Siirry sisältöön

indigo

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Indigo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

indigo (2)

  1. kasviperäinen sinisenvioletti väriaine, jota käytetään mm. farkkujen värjäämiseen
  2. indigojen (Indigofera) suvun kasvi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈindigo/
  • tavutus: in‧di‧go

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi indigo indigot
genetiivi indigon indigojen
indigoiden
indigoitten
partitiivi indigoa indigoita
indigoja
akkusatiivi indigo;
indigon
indigot
sisäpaikallissijat
inessiivi indigossa indigoissa
elatiivi indigosta indigoista
illatiivi indigoon indigoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi indigolla indigoilla
ablatiivi indigolta indigoilta
allatiivi indigolle indigoille
muut sijamuodot
essiivi indigona indigoina
translatiivi indigoksi indigoiksi
abessiivi indigotta indigoitta
instruktiivi indigoin
komitatiivi indigoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo indigo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • indigo Kielitoimiston sanakirjassa
  • indigo Tieteen termipankissa
  • indigo Suomen etymologisessa sanakirjassa

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

indigo (ei monikkoa)

  1. indigo

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Sanaliitot
[muokkaa]

Ido

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

indigo (yksikön akkusatiivi indigon; monikko indigi, monikon akkusatiivi indigin)

  1. indigo

Ranska

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

indigo m. (ei monikkoa)

  1. indigo

Ruotsi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

indigo (ei taivutusmuotoja, ei vertailuasteita)

  1. indigo

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]