imppaaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
imppaaja
- henkilö, joka haistelee liimaa, liuotinta tai vastaavaa päihtymistarkoituksessa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imppaaja | imppaajat |
| genetiivi | imppaajan | imppaajien (imppaajain) |
| partitiivi | imppaajaa | imppaajia |
| akkusatiivi | imppaaja; imppaajan |
imppaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imppaajassa | imppaajissa |
| elatiivi | imppaajasta | imppaajista |
| illatiivi | imppaajaan | imppaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imppaajalla | imppaajilla |
| ablatiivi | imppaajalta | imppaajilta |
| allatiivi | imppaajalle | imppaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imppaajana | imppaajina |
| translatiivi | imppaajaksi | imppaajiksi |
| abessiivi | imppaajatta | imppaajitta |
| instruktiivi | – | imppaajin |
| komitatiivi | – | imppaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | imppaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |