immyt

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

immyt (43-H)

  1. (runollinen, vanhahtava) neito, impi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi immyt impyet
genetiivi impyen impyiden
impyitten
partitiivi immyttä impyitä
akkusatiivi immyt;
impyen
impyet
sisäpaikallissijat
inessiivi impyessä impyissä
elatiivi impyestä impyistä
illatiivi impyeen impyisiin
impyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi impyellä impyillä
ablatiivi impyeltä impyiltä
allatiivi impyelle impyille
muut sijamuodot
essiivi impyenä impyinä
translatiivi impyeksi impyiksi
abessiivi impyettä impyittä
instruktiivi impyin
komitatiivi impyine-
+ omistusliite

Lainaukset[muokkaa]

1898. Leino, Eino: Hymyilevä Apollo. Sata ja yksi laulua. (Sata ja yksi laulua; Hiihtäjän virsiä; Pyhä kevät, digitoitu versio Project Gutenbergissa)

Se soutavi seljässä delfiinein
ja sen lempeä lainehet laulaa
ja kanssa Vellamon impyein
se aikojen aalloilla kaulaa.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • immyt Kielitoimiston sanakirjassa