ilmoittaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ilmoittaja (10)
- henkilö, joka ilmoittaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈilmoi̯t̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: il‧moit‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilmoittaja | ilmoittajat |
| genetiivi | ilmoittajan | ilmoittajien (ilmoittajain) |
| partitiivi | ilmoittajaa | ilmoittajia |
| akkusatiivi | ilmoittaja; ilmoittajan |
ilmoittajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilmoittajassa | ilmoittajissa |
| elatiivi | ilmoittajasta | ilmoittajista |
| illatiivi | ilmoittajaan | ilmoittajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilmoittajalla | ilmoittajilla |
| ablatiivi | ilmoittajalta | ilmoittajilta |
| allatiivi | ilmoittajalle | ilmoittajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilmoittajana | ilmoittajina |
| translatiivi | ilmoittajaksi | ilmoittajiksi |
| abessiivi | ilmoittajatta | ilmoittajitta |
| instruktiivi | – | ilmoittajin |
| komitatiivi | – | ilmoittajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ilmoittaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka ilmoittaa
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ilmoittaja Kielitoimiston sanakirjassa