ilmatyyny
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ilmatyyny (1)
- johonkin puhallettu kantava ilmakerros, ilmapatja
- auton turvatyyny
- Ilmatyynyllä varustetussa matkustajan istuimessa on oltava varoitus taaksepäin suunnatun lasten turvaistuimen käytöstä kyseisellä istuimella. (asetus 790/2000)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈilmɑˌt̪yːny/
- tavutus: il‧ma‧tyy‧ny
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. johonkin puhallettu kantava ilmakerros
|
|
2. auton turvatyyny
Ks. turvatyyny |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ilmatyyny Kielitoimiston sanakirjassa