ilkkunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ilkkunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ilkkua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilkkunut | ilkkuneet |
| genetiivi | ilkkuneen | ilkkuneiden ilkkuneitten |
| partitiivi | ilkkunutta | ilkkuneita |
| akkusatiivi | ilkkunut; ilkkuneen | ilkkuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilkkuneessa | ilkkuneissa |
| elatiivi | ilkkuneesta | ilkkuneista |
| illatiivi | ilkkuneeseen | ilkkuneisiin ilkkuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilkkuneella | ilkkuneilla |
| ablatiivi | ilkkuneelta | ilkkuneilta |
| allatiivi | ilkkuneelle | ilkkuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilkkuneena | ilkkuneina |
| translatiivi | ilkkuneeksi | ilkkuneiksi |
| abessiivi | ilkkuneetta | ilkkuneitta |
| instruktiivi | – | ilkkunein |
| komitatiivi | – | ilkkuneine |