Siirry sisältöön

ilkkua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

ilkkua (52-A) (taivutus[luo])[1]

  1. kiusata, piikitellä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈilkːuɑˣ/
  • tavutus: ilk‧ku‧a

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Anagrammit
[muokkaa]

laikku, laukki, luikka

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • ilkkua Kielitoimiston sanakirjassa
  • ilkkua Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 934 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-A