idiomaattisuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

idiomaattisuus (40)

  1. (kielitiede) se, että useampisanaisen ilmauksen osat eivät esiinny ilmauksessa tavanomaisessa merkityksessään, joka niillä on muualla kuin kyseisten sanojen yhteydessä, jolloin kokonaisuuden merkitys ei ole pääteltävissä samaan tapaan kuin vastaavista useamman sanan yksiköistä yleensä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi idiomaattisuus idiomaattisuudet
genetiivi idiomaattisuuden idiomaattisuuksien
partitiivi idiomaattisuutta idiomaattisuuksia
akkusatiivi idiomaattisuus;
idiomaattisuuden
idiomaattisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi idiomaattisuudessa idiomaattisuuksissa
elatiivi idiomaattisuudesta idiomaattisuuksista
illatiivi idiomaattisuuteen idiomaattisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi idiomaattisuudella idiomaattisuuksilla
ablatiivi idiomaattisuudelta idiomaattisuuksilta
allatiivi idiomaattisuudelle idiomaattisuuksille
muut sijamuodot
essiivi idiomaattisuutena idiomaattisuuksina
translatiivi idiomaattisuudeksi idiomaattisuuksiksi
abessiivi idiomaattisuudetta idiomaattisuuksitta
instruktiivi idiomaattisuuksin
komitatiivi idiomaattisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo idiomaattisuude-
vahva vartalo idiomaattisuute-
konsonantti-
vartalo
idiomaattisuut-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]