identtisyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]identtisyys (40)
- se, että on täysin sama, identtinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈident̪ˌt̪isyːs/
- tavutus: i‧dent‧ti‧syys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | identtisyys | identtisyydet |
| genetiivi | identtisyyden | identtisyyksien |
| partitiivi | identtisyyttä | identtisyyksiä |
| akkusatiivi | identtisyys; identtisyyden |
identtisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | identtisyydessä | identtisyyksissä |
| elatiivi | identtisyydestä | identtisyyksistä |
| illatiivi | identtisyyteen | identtisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | identtisyydellä | identtisyyksillä |
| ablatiivi | identtisyydeltä | identtisyyksiltä |
| allatiivi | identtisyydelle | identtisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | identtisyytenä | identtisyyksinä |
| translatiivi | identtisyydeksi | identtisyyksiksi |
| abessiivi | identtisyydettä | identtisyyksittä |
| instruktiivi | – | identtisyyksin |
| komitatiivi | – | identtisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | identtisyyde- | |
| vahva vartalo | identtisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
identtisyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi identtinen (vokaalivartalo identtise-) + johdin -yys
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- identtisyys Kielitoimiston sanakirjassa