hyvittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hyvittäminen (38)
- teonnimi verbistä hyvittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyvittäminen | hyvittämiset |
| genetiivi | hyvittämisen | hyvittämisten hyvittämisien |
| partitiivi | hyvittämistä | hyvittämisiä |
| akkusatiivi | hyvittäminen; hyvittämisen |
hyvittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyvittämisessä | hyvittämisissä |
| elatiivi | hyvittämisestä | hyvittämisistä |
| illatiivi | hyvittämiseen | hyvittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyvittämisellä | hyvittämisillä |
| ablatiivi | hyvittämiseltä | hyvittämisiltä |
| allatiivi | hyvittämiselle | hyvittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyvittämisenä (hyvittämisnä) |
hyvittämisinä |
| translatiivi | hyvittämiseksi | hyvittämisiksi |
| abessiivi | hyvittämisettä | hyvittämisittä |
| instruktiivi | – | hyvittämisin |
| komitatiivi | – | hyvittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyvittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hyvittämis- | |