hyve
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hyve (48)
- myönteisiä moraaliarvoja tukeva ja kielteisiä vastustava sisäistetty toimintamalli tavoiteltavaksi
- Platon yhtyy Sokrateen käsitykseen ”hyve on tietoa”.
- Hänellä on joitakin hyveitä – joskin runsaasti paheitakin.
- eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre, joka oli keskeinen käsite erityisesti antiikin moraalifilosofiassa eli etiikassa
- Hyve edistää kansakunnan onnea ja pahe tuo onnettomuuden.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhyʋeˣ/
- tavutus: hy‧ve
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyve | hyveet |
genetiivi | hyveen | hyveiden hyveitten |
partitiivi | hyvettä | hyveitä |
akkusatiivi | hyve; hyveen |
hyveet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyveessä | hyveissä |
elatiivi | hyveestä | hyveistä |
illatiivi | hyveeseen | hyveisiin hyveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyveellä | hyveillä |
ablatiivi | hyveeltä | hyveiltä |
allatiivi | hyveelle | hyveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyveenä | hyveinä |
translatiivi | hyveeksi | hyveiksi |
abessiivi | hyveettä | hyveittä |
instruktiivi | – | hyvein |
komitatiivi | – | hyveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hyvee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hyvet- |
Etymologia[muokkaa]
johdettu suomen kielen adjektiivista hyvä; Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana[1]
Käännökset[muokkaa]
1. myönteisiä moraaliarvoja tukeva ja kielteisiä vastustava sisäistetty toimintamalli tavoiteltavaksi
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: hyveellinen
Yhdyssanat[muokkaa]
hyve-etiikka, hyvesignalointi, kardinaalihyve, omenahyve, ritarihyve
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Elias Lönnrot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.