hyve
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hyve (48)
- myönteisiä moraaliarvoja tukeva ja kielteisiä vastustava sisäistetty toimintamalli tavoiteltavaksi
- Platon yhtyy Sokrateen käsitykseen ”hyve on tietoa”.
- Hänellä on joitakin hyveitä – joskin runsaasti paheitakin.
- eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre, joka oli keskeinen käsite erityisesti antiikin moraalifilosofiassa eli etiikassa
- Hyve edistää kansakunnan onnea ja pahe tuo onnettomuuden.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhyʋeˣ/
- tavutus: hy‧ve
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyve | hyveet |
| genetiivi | hyveen | hyveiden hyveitten |
| partitiivi | hyvettä | hyveitä |
| akkusatiivi | hyve; hyveen |
hyveet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyveessä | hyveissä |
| elatiivi | hyveestä | hyveistä |
| illatiivi | hyveeseen | hyveisiin hyveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyveellä | hyveillä |
| ablatiivi | hyveeltä | hyveiltä |
| allatiivi | hyveelle | hyveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyveenä | hyveinä |
| translatiivi | hyveeksi | hyveiksi |
| abessiivi | hyveettä | hyveittä |
| instruktiivi | – | hyvein |
| komitatiivi | – | hyveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyvee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hyvet- | |
Etymologia
[muokkaa]johdettu suomen kielen adjektiivista hyvä
Käännökset
[muokkaa]1. myönteisiä moraaliarvoja tukeva ja kielteisiä vastustava sisäistetty toimintamalli tavoiteltavaksi
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: hyveellinen
Yhdyssanat
[muokkaa]hyve-etiikka, hyveliputus, hyvesignalointi, kardinaalihyve, omenahyve, ritarihyve