Siirry sisältöön

hytkyä

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

hytkyä (52) (taivutus[luo])

  1. huojua, heilua, täristä
    Hän nauraa hörötti, niin että hänen vatsansa hytkyi.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhyt̪kyæˣ/
  • tavutus: hyt‧ky‧ä

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hytkyä Kielitoimiston sanakirjassa