huvittavuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huvittavuus (40)

  1. se, että on huvittava

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhuʋit̪ˌt̪ɑʋuːs/
  • tavutus: hu‧vit‧ta‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huvittavuus huvittavuudet
genetiivi huvittavuuden huvittavuuksien
partitiivi huvittavuutta huvittavuuksia
akkusatiivi huvittavuus;
huvittavuuden
huvittavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi huvittavuudessa huvittavuuksissa
elatiivi huvittavuudesta huvittavuuksista
illatiivi huvittavuuteen huvittavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi huvittavuudella huvittavuuksilla
ablatiivi huvittavuudelta huvittavuuksilta
allatiivi huvittavuudelle huvittavuuksille
muut sijamuodot
essiivi huvittavuutena huvittavuuksina
translatiivi huvittavuudeksi huvittavuuksiksi
abessiivi huvittavuudetta huvittavuuksitta
instruktiivi huvittavuuksin
komitatiivi huvittavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo huvittavuude-
vahva vartalo huvittavuute-
konsonantti-
vartalo
huvittavuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan huvittava vartalosta huvittav- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]