huutanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
huutanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä huutaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huutanut | huutaneet |
| genetiivi | huutaneen | huutaneiden huutaneitten |
| partitiivi | huutanutta | huutaneita |
| akkusatiivi | huutanut; huutaneen | huutaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huutaneessa | huutaneissa |
| elatiivi | huutaneesta | huutaneista |
| illatiivi | huutaneeseen | huutaneisiin huutaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huutaneella | huutaneilla |
| ablatiivi | huutaneelta | huutaneilta |
| allatiivi | huutaneelle | huutaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huutaneena | huutaneina |
| translatiivi | huutaneeksi | huutaneiksi |
| abessiivi | huutaneetta | huutaneitta |
| instruktiivi | – | huutanein |
| komitatiivi | – | huutaneine |