huuhtelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]huuhtelu (2)
- pesuvaihetta seuraava vaihe, jossa pyritään poistamaan pesuaine vaatteista
- Hienopesuun sisältyy automaattisesti 4 huuhtelua.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhuːht̪elu/
- tavutus: huuh‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huuhtelu | huuhtelut |
| genetiivi | huuhtelun | huuhtelujen huuhteluiden huuhteluitten |
| partitiivi | huuhtelua | huuhteluita huuhteluja |
| akkusatiivi | huuhtelu; huuhtelun |
huuhtelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huuhtelussa | huuhteluissa |
| elatiivi | huuhtelusta | huuhteluista |
| illatiivi | huuhteluun | huuhteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huuhtelulla | huuhteluilla |
| ablatiivi | huuhtelulta | huuhteluilta |
| allatiivi | huuhtelulle | huuhteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huuhteluna | huuhteluina |
| translatiivi | huuhteluksi | huuhteluiksi |
| abessiivi | huuhtelutta | huuhteluitta |
| instruktiivi | – | huuhteluin |
| komitatiivi | – | huuhteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huuhtelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. vaihe, jossa pyritään poistamaan pesuaine vaatteista
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]emätinhuuhtelu, huuhteluaine, huuhteluallas, huuhtelukirkaste, huuhteluvesi, mahahuuhtelu, vesihuuhtelu, värihuuhtelu