huti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

huti

  1. (arkikieltä) ohi
    mennä huti

Substantiivi[muokkaa]

huti (5-F)

  1. ohilaukaus tai lyönti ohi
  2. (biljardi) lyönti, jossa lyöntipallo ei osu kohdepalloon mutta osuu johonkin muuhun palloon

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhut̪i/, [ˈhut̪i]
  • tavutus: hu‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huti hudit
genetiivi hudin hutien
(hutein)
partitiivi hutia huteja
akkusatiivi huti;
hudin
hudit
sisäpaikallissijat
inessiivi hudissa hudeissa
elatiivi hudista hudeista
illatiivi hutiin huteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hudilla hudeilla
ablatiivi hudilta hudeilta
allatiivi hudille hudeille
muut sijamuodot
essiivi hutina huteina
translatiivi hudiksi hudeiksi
abessiivi huditta hudeitta
instruktiivi hudein
komitatiivi huteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hudi-
vahva vartalo huti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Anagrammit[muokkaa]

hitu, huit, tihu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • huti Kielitoimiston sanakirjassa