hurskasteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hurskasteleminen (38)
- teonnimi verbistä hurskastella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hurskasteleminen | hurskastelemiset |
| genetiivi | hurskastelemisen | hurskastelemisten hurskastelemisien |
| partitiivi | hurskastelemista | hurskastelemisia |
| akkusatiivi | hurskasteleminen; hurskastelemisen |
hurskastelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hurskastelemisessa | hurskastelemisissa |
| elatiivi | hurskastelemisesta | hurskastelemisista |
| illatiivi | hurskastelemiseen | hurskastelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hurskastelemisella | hurskastelemisilla |
| ablatiivi | hurskastelemiselta | hurskastelemisilta |
| allatiivi | hurskastelemiselle | hurskastelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hurskastelemisena (hurskastelemisna) |
hurskastelemisina |
| translatiivi | hurskastelemiseksi | hurskastelemisiksi |
| abessiivi | hurskastelemisetta | hurskastelemisitta |
| instruktiivi | – | hurskastelemisin |
| komitatiivi | – | hurskastelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hurskastelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hurskastelemis- | |