hurraa
Suomi[muokkaa]
Interjektio[muokkaa]
hurraa
- riemua tai arvostusta ilmaiseva huudahdus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhurːɑː/
- tavutus: hur‧raa
Etymologia[muokkaa]
ruotsin ja saksan hurra < ehkä turkin (v)ura (imperatiivi verbistä vurmak ’lyödä’)[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: hurrata
Yhdyssanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hurraa
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hurrata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hurrata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hurrata
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.