hurjastelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hurjastelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhurjɑsˌt̪elu/
- tavutus: hur‧jas‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hurjastelu | hurjastelut |
| genetiivi | hurjastelun | hurjastelujen hurjasteluiden hurjasteluitten |
| partitiivi | hurjastelua | hurjasteluita hurjasteluja |
| akkusatiivi | hurjastelu; hurjastelun |
hurjastelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hurjastelussa | hurjasteluissa |
| elatiivi | hurjastelusta | hurjasteluista |
| illatiivi | hurjasteluun | hurjasteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hurjastelulla | hurjasteluilla |
| ablatiivi | hurjastelulta | hurjasteluilta |
| allatiivi | hurjastelulle | hurjasteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hurjasteluna | hurjasteluina |
| translatiivi | hurjasteluksi | hurjasteluiksi |
| abessiivi | hurjastelutta | hurjasteluitta |
| instruktiivi | – | hurjasteluin |
| komitatiivi | – | hurjasteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hurjastelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi hurjastella (vokaalivartalo hurjastele-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. hurjasteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hurjastelu Kielitoimiston sanakirjassa