huristaa

Suomi

Verbi

huristaa (53) (taivutus[luo])

1. aiheuttaa hurisevaa ääntä
2. ajaa ajoneuvolla

   Pekka huristi autollaan menemään.

Ääntäminen

• IPA: /ˈhurist̪ɑːˣ/
• tavutus: hu‧ris‧taa

Etymologia

• verbi hurista (konsonanttivartalo huris- + pääte -taa)

Liittyvät sanat

Johdokset

• huristella

Synonyymit

• [1] hurisuttaa
• [2] hyryttää

Aiheesta muualla

• huristaa Kielitoimiston sanakirjassa