huonontuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]huonontuminen (38)
- teonnimi verbistä huonontua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huonontuminen | huonontumiset |
| genetiivi | huonontumisen | huonontumisten huonontumisien |
| partitiivi | huonontumista | huonontumisia |
| akkusatiivi | huonontuminen; huonontumisen |
huonontumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huonontumisessa | huonontumisissa |
| elatiivi | huonontumisesta | huonontumisista |
| illatiivi | huonontumiseen | huonontumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huonontumisella | huonontumisilla |
| ablatiivi | huonontumiselta | huonontumisilta |
| allatiivi | huonontumiselle | huonontumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huonontumisena (huonontumisna) |
huonontumisina |
| translatiivi | huonontumiseksi | huonontumisiksi |
| abessiivi | huonontumisetta | huonontumisitta |
| instruktiivi | – | huonontumisin |
| komitatiivi | – | huonontumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huonontumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huonontumis- | |