Siirry sisältöön

huoahtelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

huoahtelu (2)

  1. huoahteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhuo̯ɑhˌt̪elu/
  • tavutus: huo‧ah‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huoahtelu huoahtelut
genetiivi huoahtelun huoahtelujen
huoahteluiden
huoahteluitten
partitiivi huoahtelua huoahteluita
huoahteluja
akkusatiivi huoahtelu;
huoahtelun
huoahtelut
sisäpaikallissijat
inessiivi huoahtelussa huoahteluissa
elatiivi huoahtelusta huoahteluista
illatiivi huoahteluun huoahteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi huoahtelulla huoahteluilla
ablatiivi huoahtelulta huoahteluilta
allatiivi huoahtelulle huoahteluille
muut sijamuodot
essiivi huoahteluna huoahteluina
translatiivi huoahteluksi huoahteluiksi
abessiivi huoahtelutta huoahteluitta
instruktiivi huoahteluin
komitatiivi huoahteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huoahtelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi huoahdella ((vahva) vokaalivartalo huoahtele- ) + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]