huoahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huoahtaminen (38)
- teonnimi verbistä huoahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huoahtaminen | huoahtamiset |
| genetiivi | huoahtamisen | huoahtamisten huoahtamisien |
| partitiivi | huoahtamista | huoahtamisia |
| akkusatiivi | huoahtaminen; huoahtamisen |
huoahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huoahtamisessa | huoahtamisissa |
| elatiivi | huoahtamisesta | huoahtamisista |
| illatiivi | huoahtamiseen | huoahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huoahtamisella | huoahtamisilla |
| ablatiivi | huoahtamiselta | huoahtamisilta |
| allatiivi | huoahtamiselle | huoahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huoahtamisena (huoahtamisna) |
huoahtamisina |
| translatiivi | huoahtamiseksi | huoahtamisiksi |
| abessiivi | huoahtamisetta | huoahtamisitta |
| instruktiivi | – | huoahtamisin |
| komitatiivi | – | huoahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huoahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huoahtamis- | |