humaltunut

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

humaltunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä humaltua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi humaltunut humaltuneet
genetiivi humaltuneen humaltuneiden
humaltuneitten
partitiivi humaltunutta humaltuneita
akkusatiivi humaltunut; humaltuneen humaltuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi humaltuneessa humaltuneissa
elatiivi humaltuneesta humaltuneista
illatiivi humaltuneeseen humaltuneisiin
humaltuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi humaltuneella humaltuneilla
ablatiivi humaltuneelta humaltuneilta
allatiivi humaltuneelle humaltuneille
muut sijamuodot
essiivi humaltuneena humaltuneina
translatiivi humaltuneeksi humaltuneiksi
abessiivi humaltuneetta humaltuneitta
instruktiivi humaltunein
komitatiivi humaltuneine