hulmahtelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hulmahtelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhulmɑhˌt̪elu/
- tavutus: hul‧mah‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hulmahtelu | hulmahtelut |
| genetiivi | hulmahtelun | hulmahtelujen hulmahteluiden hulmahteluitten |
| partitiivi | hulmahtelua | hulmahteluita hulmahteluja |
| akkusatiivi | hulmahtelu; hulmahtelun |
hulmahtelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hulmahtelussa | hulmahteluissa |
| elatiivi | hulmahtelusta | hulmahteluista |
| illatiivi | hulmahteluun | hulmahteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hulmahtelulla | hulmahteluilla |
| ablatiivi | hulmahtelulta | hulmahteluilta |
| allatiivi | hulmahtelulle | hulmahteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hulmahteluna | hulmahteluina |
| translatiivi | hulmahteluksi | hulmahteluiksi |
| abessiivi | hulmahtelutta | hulmahteluitta |
| instruktiivi | – | hulmahteluin |
| komitatiivi | – | hulmahteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hulmahtelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi hulmahdella ((vahva) vokaalivartalo hulmahtele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. hulmahteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hulmahtelu Kielitoimiston sanakirjassa