Siirry sisältöön

hulluuttaan

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]

hulluuttaan (ei vertailuasteita)

  1. hulluutensa tähden, hulluudestaan johtuen
    Se mieshän voi hulluuttaan tehdä mitä tahansa  tappoi toisen vain tuodakseen esiin omaa hulluuttaan!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhulːuːt̪ːɑːn/
  • tavutus: hul‧luut‧taan

Taivutus

[muokkaa]
  • Puhekielessä käytetään toisinaan taipumattomana (3. persoonan kaltaisesti)
persoonayksikkömonikko
1. hulluuttani hulluuttamme
2. hulluuttasi hulluuttanne
3. hulluuttaan
hulluuttansa

Etymologia

[muokkaa]
  • substantiivin taivutusmuodosta

Substantiivi

[muokkaa]

hulluuttaan

  1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan possessiivimuoto sanasta hulluutta, joka on yksikön partitiivimuoto sanasta hulluus
    Se mieshän voi hulluuttaan tehdä mitä tahansa  tappoi toisen vain tuodakseen esiin omaa hulluuttaan!
  2. (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan possessiivimuoto sanasta hulluutta, joka on yksikön partitiivimuoto sanasta hulluus
    Jengiläiset eivät edes yrittäneet peitellä hulluuttaan.