hukkaamiskielto

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Hukkaamiskielto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hukkaamiskielto

  1. (oikeustiede) pakkokeino, jolla turvataan vastaisen maksuvelvollisuuden tai menettämisseuraamuksen täytäntöönpano; tavallisesti talousrikosepäilyihin liittyvä pakkokeino, jolla turvataan saaminen kun rikostuomio voi tulla sisältämään vahingonkorvauksia tai valtiolle menetettävän rahamäärän
    asetettavaksi hukkaamiskieltoon tai takavarikoitavaksi

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista hukkaaminen ja kielto

Käännökset[muokkaa]