huikenteleva

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

huikenteleva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huikennella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huikenteleva huikentelevat
genetiivi huikentelevan huikentelevien
(huikentelevain)
partitiivi huikentelevaa huikentelevia
akkusatiivi huikenteleva; huikentelevan huikentelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi huikentelevassa huikentelevissa
elatiivi huikentelevasta huikentelevista
illatiivi huikentelevaan huikenteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi huikentelevalla huikentelevilla
ablatiivi huikentelevalta huikentelevilta
allatiivi huikentelevalle huikenteleville
muut sijamuodot
essiivi huikentelevana huikentelevina
translatiivi huikentelevaksi huikenteleviksi
abessiivi huikentelevatta huikentelevitta
instruktiivi huikentelevin
komitatiivi huikentelevine

Aiheesta muualla[muokkaa]