hitsaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hitsaaminen (38)
- kappaleiden yhteenliittäminen jotakin hitsausmenetelmää hyödyntämällä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hitsaaminen | hitsaamiset |
| genetiivi | hitsaamisen | hitsaamisten hitsaamisien |
| partitiivi | hitsaamista | hitsaamisia |
| akkusatiivi | hitsaaminen; hitsaamisen |
hitsaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hitsaamisessa | hitsaamisissa |
| elatiivi | hitsaamisesta | hitsaamisista |
| illatiivi | hitsaamiseen | hitsaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hitsaamisella | hitsaamisilla |
| ablatiivi | hitsaamiselta | hitsaamisilta |
| allatiivi | hitsaamiselle | hitsaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hitsaamisena (hitsaamisna) |
hitsaamisina |
| translatiivi | hitsaamiseksi | hitsaamisiksi |
| abessiivi | hitsaamisetta | hitsaamisitta |
| instruktiivi | – | hitsaamisin |
| komitatiivi | – | hitsaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hitsaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hitsaamis- | |
Etymologia[muokkaa]
- teonnimi verbistä hitsata