hipiä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hipiä (12)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhipiæ/
- tavutus: hi‧pi‧ä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hipiä | hipiät |
| genetiivi | hipiän | hipiöiden hipiöitten (hipiäin) |
| partitiivi | hipiää | hipiöitä |
| akkusatiivi | hipiä; hipiän |
hipiät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hipiässä | hipiöissä |
| elatiivi | hipiästä | hipiöistä |
| illatiivi | hipiään | hipiöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hipiällä | hipiöillä |
| ablatiivi | hipiältä | hipiöiltä |
| allatiivi | hipiälle | hipiöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hipiänä | hipiöinä |
| translatiivi | hipiäksi | hipiöiksi |
| abessiivi | hipiättä | hipiöittä |
| instruktiivi | – | hipiöin |
| komitatiivi | – | hipiöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hipiä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. iho
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- hipiä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.