Siirry sisältöön

hipat

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hipat (9-B) (monikollinen)

  1. (arkikieltä) juhlat, karkelot

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhipɑt̪/
  • tavutus: hi‧pat

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hipat
genetiivi hippojen
(hippain)
partitiivi hippoja
akkusatiivi –;
hipat
sisäpaikallissijat
inessiivi hipoissa
elatiivi hipoista
illatiivi hippoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hipoilla
ablatiivi hipoilta
allatiivi hipoille
muut sijamuodot
essiivi hippoina
translatiivi hipoiksi
abessiivi hipoitta
instruktiivi hipoin
komitatiivi hippoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hipa-
vahva vartalo hippa-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Tullut käyttöön 1920-luvulla.[1] Alunperin Tukholman koululaislangista.[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hipat Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

hipat

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta hippa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Ulla-Maija Forsberg: Stadin slangi 1930-luvulla Kotus-blogi. 31.3.2017. Kotus. Viitattu 1.1.2021.
  2. Heikki Paunonen: "Stadin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä", Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja, s. 29. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.