hiota

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

hiota (74-D) (taivutus[luo])

  1. erittää hikeä, hikoilla
  2. tulla pinnaltaan kosteaksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhiot̪ɑˣ/
  • tavutus: hi‧o‧ta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hiota Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

hiota

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hiottaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hiottaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hiottaa