hiota

Suomi

Verbi

hiota (74-D) (taivutus[luo])

1. erittää hikeä, hikoilla
2. tulla pinnaltaan kosteaksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈhiot̪ɑˣ/
• tavutus: hi‧o‧ta

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: hikoaminen
• verbit: hikoilla

Aiheesta muualla

• hiota Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1068 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

hiota

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hiottaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hiottaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hiottaa