hinkki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hinkki (5-A) (monikko hinkit)

  1. maitotonkka tai muu maitoastia, maitokannu
  2. (slangia, monikollinen) naisen (suuret) rinnat
    Olekko huomannu, miten komeet noi hänen hölskyvät hinkit on?

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhiŋkːi/, [ˈhiŋk̟ːi]
  • tavutus: hink‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hinkki hinkit
genetiivi hinkin hinkkien
(hinkkein)
partitiivi hinkkiä hinkkejä
akkusatiivi hinkki;
hinkin
hinkit
sisäpaikallissijat
inessiivi hinkissä hinkeissä
elatiivi hinkistä hinkeistä
illatiivi hinkkiin hinkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hinkillä hinkeillä
ablatiivi hinkiltä hinkeiltä
allatiivi hinkille hinkeille
muut sijamuodot
essiivi hinkkinä hinkkeinä
translatiivi hinkiksi hinkeiksi
abessiivi hinkittä hinkeittä
instruktiivi hinkein
komitatiivi hinkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hinki-
vahva vartalo hinkki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hinkki Kielitoimiston sanakirjassa