himo

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

himo (1)[1]

  1. kiihkeä halu saada jotain
  2. seksuaalinen halu jotain kohtaan
  3. yksi raamatullisista kuolemansynneistä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi himo himot
genetiivi himon himojen
partitiivi himoa himoja
akkusatiivi himo; himon himot
sisäpaikallissijat
inessiivi himossa himoissa
elatiivi himosta himoista
illatiivi himoon himoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi himolla himoilla
ablatiivi himolta himoilta
allatiivi himolle himoille
muut sijamuodot
essiivi himona himoina
translatiivi himoksi himoiksi
abessiivi himotta himoitta
instruktiivi himoin
komitatiivi himoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

himopolttaja, himoruoka, himourheilija, intohimo, juomahimo, kostonhimo, kullanhimo, kunnianhimo, murhanhimo, nautinnonhimo, pelihimo, rahanhimo, saaliinhimo, tupakanhimo, vallanhimo, verenhimo, viinanhimo, voitonhimo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • himo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1